IPCC:n elokuussa 2021 julkaisema raportti esitti vuosien 2020–2050 globaaliksi, puolentoista asteen tavoitteen mukaiseksi hiilibudjetiksi 300 gigatonnia. Jos päästöt ylittävät globaalisti nielut tämän verran, puolentoista asteen rajoissa pysytään 83 prosentin todennäköisyydellä. Suomen kansallisen ilmastopaneelin vuonna 2018 julkaisema raportti puolestaan esitteli menetelmän, jolla globaali hiilibudjetti voidaan bkt-painotusta käyttäen jakaa oikeudenmukaisesti maailman maiden kesken.

Tällä sivulla esitetty hiilivelkakello soveltaa kansallisen ilmastopaneelin menetelmää IPCC:n 2021 julkaisemiin lukuihin. Laskelman tuloksena saatu Suomen kansallinen hiilibudjetti ehdittiin käyttää loppuun jo vuosien 2020–2021 aikana, minkä jälkeen on siis eletty velaksi. Tämä velka tarkoittaa käytännössä oikeudenmukaiseksi arvoidun hiilibudjetin ylitystä, joka Suomen pitää sitoa nettonieluilla pois vuoteen 2050 mennessä, jotta kannamme oikeudenmukaisen osuutemme puolentoista asteen tavoitteesta. Nettonielu tarkoittaa, että nielut ovat suuremmat kuin päästöt, eli niin sanottua hiilinegatiivisuutta, joka pitäisi ilmastolain mukaan saavuttaa vuoden 2035 jälkeen. Kunnes se saavutetaan, hiilivelka kasvaa.

Käytännössä hiilivelan kasvun pysäyttäminen ja takaisinmaksu tehdään päättäväisellä ilmastopolitiikalla, joka kääntää päästöt nopeaan laskuun ja palauttaa maankäyttösektorin merkittäväksi nieluksi.

Suomen nettopäästöistä on käytetty joulukuussa 2023 julkaistuja arvioita. Vuodelle 2050 arvioitu hiilivelka olettaa, että vuosittaiset päästöt ja nielut säilyisivät vuoden 2022 tasolla, vaikka näin ei tule tapahtumaan. Luku ei siten ole ennuste vaan havainnollistus siitä, kuinka kestämätön nykyinen päästöjen ja nielujen tasapaino on. Laskelma ei myöskään huomioi päästöjen ja nielujen muuttumista vuodenaikojen mukaan vaan olettaa tasaisen tahdin läpi vuoden. Sivuston JavaScript-koodi on vapaasti tarkasteltavissa lähdekoodista, ja laskelman välivaiheet näkyvät myös selaimen konsolissa.

Lähteet:

• Ilmastopaneeli (2018): Ilmastopaneelin näkemykset pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisessa huomioon otettavista seikoista
• IPCC (2021): Climate Change 2021: The Physical Science Basis, Summary for Policymakers
• Maailmanpankki: GDP per capita, PPP (current international $)
• Tilastokeskus: Kasvihuonekaasut
• Tilastokeskus: Väestöennuste
• W3Schools: How TO - JavaScript Countdown Timer
• YK (2022): World Population Prospects

© Lasse Leipola 2023, päivitetty 19.12.2023